lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kanankauloja ja lampaankorvia

Tiituksen lelunsyönti-into on kasvattanut uhrilukua kahdella, joten meidän oli pakko keksiä jotain uutta luvallista nakerrettavaa. Tiitukselle on aiemmin tarjottu kanankaulaa, joka jäi syömättä liian kovan luun takia. Nyt olikin sitten hyvä aika tarjota kaulaa uudelleen, josko se olisi maistuvampaa. Ja olihan se! Tiitus rupesi heti rouskuttamaan herkkupalaa ja puolustamaan sitä muristen. Täytynee siis alkaa syöttämään kanankauloja hieman useammin.

Saimme myös vinkin, että eläinkaupasta voisi käydä ostamassa kuivattuja siankorvia, joiden pureskelu auttaisi ikenien kutinaan. Koska Tiituksen makumieltymyksistä ei ollut tietoa ja siankorvat olivat älyttömän isoja, pojulle ostettiin yksi lampaankorva. Korva olikin sitten niin herkkua, että se melkein vietiin kädestä.

Tiituksen saamat herkut eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa Haftaa, ainakaan kanankaula. Sitä tarjottiin Haftalle, mutta neiti alentui vain nuuhkaisemaan sitä ja poistumaan paikalta. Myös lampaankorvaa tarjottiin Haftalle ja sitä hieman jopa maisteltiin, mutta syömättä sekin jäi. Ehkä sitten joskus myöhemmin tarjotaan uudelleen, josko neitikin oppisi arvostamaan erilaisia makuelämyksiä.

Herkullista lampaankorvaa!

"Öh..?"

"Miks toi tota haluaa syödä?"

"Saisinkos mä jotain muuta, kiitos!"

"Kyllä maistui, nam!"


- A

2 kommenttia: