tiistai 4. maaliskuuta 2014

Poika saapuu kotiin

Lähdimme ystävänpäivänä hakemaan Tiitusta kotiin Tampereelta. Matka sujui rattoisasti pojun huutaessa melkein koko kaksituntisen matkan ajan ihastuttavalla rääkyvällä äänellä. Odotukset kissojen ystävystymisestä ensimmäisestä hetkestä lähtien olivat korkealla, mutta kotiin päästyä täytyi hiukan madaltaa omia toiveita.

Haftan ensireaktio
Kun Hafta tajusi mitä kantokopassa oli, se syöksyi eteisestä pois pörhistelemään. Tiitus asteli kantokopasta ulos reippaana ja olisi mielellään lähtenyt tutkimaan asuntoa ja Haftaa. Kuitenkin Haftan ollessa puolustuskannalla, viritimme eteisen ja keittiön väliin pyykkitelineen esteeksi, jonka molemmin puolin leikitimme kissoja tuoden niitä koko ajan lähemmäksi toisiaan. Tuloksena oli Haftan puolelta suuret sähinät, kun se tajusi kuinka lähellä Tiitus oli.


Lopulta poistimme kuivaustelineen, kun Tiitus rupesi tunkemaan väkisin narujen läpi. Poika olisi oikein mielellään mennyt tekemään tuttavuutta Haftan kanssa, mutta tuloksena oli aina murinaa, sähinää ja lopulta tassulla naamaan, jos ei poika tajunnut siirtyä kauemmaksi.

Seuraavat päivät olivatkin Haftalle vaikeita. Tiitus oli tullut sen uudelle reviirille itsetunto korkealla ja tämä vaikutti Haftan olotilaan selvästi. Aiemmin syliin pyrkivä, kehräävä ja häntä pystyssä kulkeva kissa vetäytyi omiin oloihinsa eikä pystynyt rentoutumaan kunnolla, kun Tiitusta oli vahdittava jatkuvasti. Haftan kasvattajalta saimmekin sitten ohjeet tytön itsetunnon kohottamiseen leikin ja hellyyden avulla. Tiitus vaikutti voivan muuten oikein hyvin, mutta yksin huoneeseen jääminen aiheutti hirveän huutamisen. Suuresta perheestä tullessa yhden kissan ja kahden ihmisen seura varmasti vaikuttikin hiljaiselta ja oudolta.

Tiitus pääsi myös ensimmäisen kerran pesulle muutaman päivän kotonaolon jälkeen, jotta vanhan kodin hajut heikkenisivät ja Haftiksen olisi helpompi hyväksyä uusi tulokas. Hafta sai myös olla mukana pesuhetkessä, jotta se tutustuisi veteen tulevia näyttelypesuja ajatellen.


Pesun jälkeen Tiitusta ei oikein voinut kuvata muulla sanalla kuin raasu. Pesu tuntui kuitenkin auttavan, sillä saman päivän aikana Hafta päätti tehdä siirron ja mennä nukkumaan Tiituksen viereen. Tämä tapahtui hiljaa hivuttaen ja H:n rohkaisujen saattelemana. Koko perhe oli kuitenkin oikein tyytyväinen lopputulokseen, sillä sen jälkeen kissat rupesivat päivittäin nukkumaan vierekkäin ja leikkiessäkin sähinät rupesivat vähenemään.

Historiallinen nukkumahetki

- A

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti