Päivä sujui oikein leppoisasti ihmisten kanssa jutellessa ja rotuesitteitä jaellessa. Suurin osa silittelijöistä tutustui rotuun ensimmäistä kertaa ja he olivatkin varsin lumoutuneita somalin kauniista turkista ja ilmeikkäistä kasvoista. Paikalla oli myös muutama henkilö, jotka oikeasti tuntuivat kiinnostuvan rodusta.
 |
| Kuvan alkuperän näet täältä |
Meidän tytöt olivat vuorotellen esillä, eli toisen edustaessa toinen sai rauhoittua sturdissa. Kissoille olikin varsin hyvä tarjota aina välillä omaa aikaa, sillä rotupäivä oli Leelalle vasta toinen julkinen esiintyminen ikinä ja Hafta puolestaan on ollut liikenteessä viimeksi tammikuussa. Paikalla oli paljon lapsiperheitä, eikä kumpikaan tyttösistä ole koskaan tavannut pikkulapsia. Kissat ja ihmislapset tulivat kuitenkin hienosti toimeen keskenään, kun hieman opasti kuinka kissaa tulee paijata.
Haftalle tarjottiin virikkeitä myös pikkuotusten muodossa, eli kävimme yhdessä katselemassa kaloja, hiiriä ja muita karvakavereita. Jännittävimpiä otuksia olivat hiiret vilistäessään lasikopperossaan.
 |
| "Saisinko mä oman hiiren, mamma?" |
Molemmat tyttöset jaksoivat tsempata koko pitkän päivän.Viimeinen tunti oli selvästi jo rasittava ja molemmat olisivat mielellään torkkuneet sturdissa. Kiinnostuneita ihmisiä oli kuitenkin vielä sen verran paljon, että neidit joutuivat olemaan esillä. Leela ratkaisi ongelman torkuskelemalla ja Hafta jurottamalla. Kun pakkaamisen ja lähdön aika koitti, vielä muutama pikkutyttö halusi ihan viimeisen kerran vielä paijata kissaa.
Oi mitä kaloja ja jyrsijöitä! Kyllä sinun Hafta olisi pitänyt saada yksi palkaksi! Meilläkin on gerbiileitä ja ne on mun lemmikkejä! - Max
VastaaPoistaEikös mamma heltynyt noin vetoavan katseen edessä? :)
VastaaPoistaPaljastettakoon nyt sitten tässä, että kyllä Faunattaresta tarttui jotain pientä ja karvaista Haftalle mukaan. Siitä lisää myöhemmin... ;)
VastaaPoistaVoi tuota viimeistä kuvaa, mikä ilme! :D
VastaaPoistaOih! Harmi kun kaikki somalijutut on aina etelä-Suomessa, olen jo vuosia koittanut päästä näkemään unelmarotuni edustajan livenä, mutta Oulussa/Kempeleellä asti niitä ei nähtävästi käy näyttelyssä ja sen kerran kun tulin Helsingin näyttelyyn niin ei sielläkään ollut. :D Ehkä vielä joskus....
VastaaPoistaSe on kyllä totta, että somaliväki on Etelä-Suomessa, sillä aktiiviset kasvattajat asuvat joko pääkaupunkiseudulla tai Turussa. Etelässä on myös sen verran paljon näyttelyitä, että pohjoiseen ei tarvitse lähteä. Valitettavasti. :( Tällä hetkellä on kyllä siinä määrin varsin hyvä tilanne, että näyttelyssä käyviä somaleita on varsin paljon. Toivottavasti jossain vaiheessa tärppää! :)
Poista