Silmäongelmia

Nyt on sitten tullut ihan konkreettisesti todistettua, että Leelan ja Tiituksen leikit ovat välillä hieman turhan rajuja. Viime torstaina Tiituksen oikea silmä rupesi jossain vaiheessa iltaa rähmimään oikein urakalla ja silmäluomet olivat selvästi turvoksissa. Silloin tuli vain todettua, että "oho, sellaista sattuu leikkiessä" ja jäimme seuraamaan tilannetta. Vaikka Tiitus ei aristanut silmää millään tavalla missään vaiheessa ja rähmäkin oli normaalia läpinäkyvää/vaaleaa, silmäluomien turvotus ja punoitus ei kuitenkaan helpottanut viikonlopun aikana, joten pakkohan siinä oli lähteä käymään lääkärissä.

Rähmintä alkamassa, silmä ei näytä vielä pahalta

Eipä silmästä oikeastaan mitään suurta ongelmaa löytynyt, sisänurkassa oli jokin pieni ärtymäkohta, josta turvotus oli lähtenyt leviämään. Tiituksen mielestä silmän tutkiminen oli reissussa kaikkein mälsintä. Paljon jännempää olisi ollut, jos olisi saanut luvan tutkia toimenpidehuonetta. Pojassa olikin pitelemistä, kun piti päästä vasemmalle ja oikealle ja välillä mammankin läpi yritettiin kulkea. Ja tulipahan taas sekin todettua, että Tiitus ei tajua lasintakaisesta maailmasta yhtään mitään; huoneessa oli heräämökopissa toinen kissa odottamassa noutamista eikä Tiitus tajunnut sen olemassaoloa. Herran katse liukui jatkuvasti kissan ohi, vaikka kissa liikuskeli ja naukui kopissaan. Lopulta jouduimme lähtemään saamatta vastausta siihen, olisiko Tiitus tajunnut kissan olemassaolon jossain vaiheessa.

Turvotus on laskenut ja rähmintä vähentynyt

Tiitus sai silmäänsä varten antibioottitippoja, joilla herraa hoivataan reilun viikon verran. Hoitotoimet sujuvat varsin helposti, sillä Tiitus taitaa tietää saavansa lääkitsemisen jälkeen herkkuja. Uskon kuitenkin, että kaikki ovat tyytyväisempiä lääkekuurin loputtua.