Epäonnistunut näyttelyviikonloppu

Meidän oli tarkoitus olla tänä viikonloppuna Scandinavian Winner -kisoissa, mutta kohtalo puuttui peliin varsin ikävällä tavalla. Pari viikkoa taaksepäin Haftalle ja Leelalle (mutta ei Tiitukselle) tuli korviin jotain, minkä seurauksena etenkin Hafta rapsutteli korvien takusia normaalia enemmän. Syystä ei ole niin mitään tietoa, ja arvailuja on heitetty laidasta laitaan sisältäen niin allergisen reaktion, lintukirpun kuin leikissä tulleet sotahaavatkin. Joka tapauksessa näkyvänä lopputuloksena Haftalle tuli kumpaankin korvaan karvaton kohta ja toisesta meni iho rikki pieneltä alueelta, Leelalta karvaa lähti vain toisesta korvasta. Ei siinä oikein muuta voinut tehdä kuin puhdistaa ja rasvailla korvia ja toivoa, että kutina/ärsytys lakkaisi mahdollisimman nopeasti. Leelan korva alkoikin parantumaan hyvin samantien, mutta Haftaa korvat häiritsivät enemmän ja tervehtyminen pääsi alkamaan kunnolla vasta vähän myöhemmin. Hafta joutui käyttämään kauluriakin muutaman päivän ihan varmuuden vuoksi ihmisväen hermoilun takia (nyt voi kyllä jo sanoa, että Haftaa itse kauluri taisi häiritä huomattavasti enemmän kuin mitkään korvat). Tällä hetkellä Leelan korva näyttää jo varsin hyvältä, mutta Haftalla on korvissaan vielä karvattomat laikut. Korvien iho on kuitenkin ehjä ja karva on alkanut jo pikkuhiljaa kasvaa takaisin. Näillä korvilla näyttelyyn ei kuitenkaan ollut mitään asiaa.

Auringonottoa

Nyt jatkamme samoja hoitokeinoja ja seurailemme tilannetta. Hafta on tyytyväinen, kun on saanut makoilla kotona auringossa ja ulkoilla häkissä sen sijaan, että olisi joutunut kököttämään sturdissa kaksi päivää kauheassa hälyssä tuntemattomien toljoteltavana ja hipelöitävänä. Leela yhtynee maminsa mielipiteeseen, koska kyllähän sturdi nyt rajoittaa ikävästi riehumista.

Voihan sen viikonlopun näinkin viettää