Välillä täytyy herkutella

Hafta rakastaa keitettyä kanaa. Siis todelle, todella rakastaa. Ja nimenomaan keitettyä, raakaruoka on yök. Koko keittämisen ajan saa vahtia, ettei neiti mene kattilaan kananpalojen perässä ja polta itseään kiehuvassa vedessä. Kun kanat ovat kypsiä, seuraava ongelma on niiden jäähdyttäminen: minne ihmeeseen ne voi laittaa ilman, ettei sompputyttö seuraa ja syö pois? Yksi hyvä vaihtoehto on suljetun oven taakse tuulikaappiin... Kananpalojen annostelu pusseihin tai lautasille on myös hieman hankalaa, kun tyttö hyppii koko ajan keittiön työtasolle ja tunkee päättäväisesti nenäänsä lähinnä olevaan pussiin/kippoon/lautaselle tms., eikä lattialle siirtäminen tai kauemmas hätistely anna rauhallista kanankäsittelyaikaa kuin korkeintaan pari sekuntia. Lopulta luvallisesti eteen saadut kananpalat syödään suurella antaumuksella, ja ruokakippo nuollaan putipuhtaaksi niin hyvin kuin osataan. Ja kaikki tämä edellä mainittu tehdään tietysti niin hurjan kovasti kehräten, ettei omistajan päähän pääse mitään muita ajatuksia kuin että "onpas se niin suloinen ja söpö olento"...

- H