Tallinna, 20.-21.8.

Toissa viikonloppuna näyttely oli hiukan kauempana kuin normaalisti, Suomenlahden toisella puolella. Reissuun lähdettiin pelkästään Leelan kanssa Haftan ollessa edelleen näyttelytauolla. Leelalla oli valmiiksi jo kaksi sertiä (Kaapelitehtaan näyttelystä, josta laiskuuttaan ihmisväki ei kirjoittanut postausta...), joten Tallinnasta lähdettin hakemaan viimeistä prenikkaa International Champion -titteliä varten. Lisäjännitystä reissuun toi se, että Leela päätti aloittaa matkaa edeltävänä torstaina ensimmäisen kiimansa ikinä.

Leela Kaapelitehtaalla 23.-24.7.

Menomatka sujui hyvin, Leela vietti laivamatkan autossa kasvattajan toisen kissan kanssa. Myös hotellihuone oli oikein hyvin kissalle sopiva, ja sekä ihmisväki että Leela tarkastivat paikat huolella. Leela viettikin perjantain katsellen ikkunasta ulos ja köllötellen sängyllä.

Virmajuurilelu on paras matkakaveri

Lauantainen näyttelypäivä sujui yli odotusten. Leela oli rento tuomarin käsittelyssä, ansaitsi arvosteluseteliinsä ison sydämen ja sai kutsun tuomarin paras -valintoihin. Kyseisellä tuomarilla oli epävarmuuden iskiessä ollut muissa tp-valinnoissa tapana ottaa jatkoon vanhin kissoista, joten ajattelimme Leelan mahdollisuuksien menneen siinä. Mutta neiti oli sitten kuitenkin sen verran kova kilpakumppani, että jatkoon mentiin! Paneelissa ei tosin tullut yhtään ääntä, mutta ei se niin haitannut, kun neidistä saatiin leivottua International Champion.

TP-valinnat

Paneelissa (Kuva tessa.lv)

Sunnuntai oli pikkuneidille selvästi raskaampi päivä. Kiukuttelua oli havaittavissa sturdissa, mutta taas tuomarin pöydällä jaksettiin edustaa. Syynä tosin saattoi olla naapuripöydän komeat kollit, jotka pysäyttivät Leelan... Sunnutaina Leela ei päässyt paneeliin, mikä olikin aikataulullisesti hyvä juttu. Ei tullut kiire laivaan, kun päästiin lähtemään näyttelypaikalta ajoissa.

Viikonlopun ruusukesaldo

Laivalla vielä kilisteltiin kerran Leelan menestykselle.