maanantai 5. lokakuuta 2015

Raakaa ruokaa

Rotupäiväpostauksen kommenteissa jo hieman vihjailtiinkin, että Haftalle tarttui Faunattaresta mukaan jotain pientä ja karvaista. Tässä vaiheessa herkimmät voivat halutessaan siirtyä lukemaan seuraavaa blogia, sillä luvassa on kuvia kuolleista eläimistä.

Tästä ilmeestä kaikki alkoi
Kun Hafta tutustui Faunattaressa hiirulaisiin, myyjä pahoitteli, että ei voi antaa elävää hiirtä meille mukaan, mutta pakastimesta löytyy ruuaksi tarkoitettuja yksilöitä. H:n avustuksella Hafta valitsi kissoille pinkkirotan ja viikon ikäisen hiirenpoikasen, jotka kaivettiin pakastimen uumenista välipalaksi eilen sunnuntaina. Suurin odotuksin sulatimme pikkunakit eläinkaupan antamien ohjeiden mukaan, laitoimme herkut esille, otimme kameran käteen tapahtuman ikuistamista varten ja jäimme odottamaan.




Odotamme ruokailua edelleenkin. Kaikki kissat nuuhkaisivat nakkeja pari kertaa (Tiitus taisi lipaista jompaa kumpaa vahingossa), ja antoivat sitten tilaa seuraavalle nuuhkijalle. Leela kyllä palasi kipolle useaan otteeseen, mutta vain pällistelemään. Tulimme siihen tulokseen, että kissat jatkavat edelleenkin teollisen ruuan parissa ja raakaa ruokaa tarjotaan maistiaisina silloin tällöin, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

Tämän lähemmäksi nakkeja ei menty
Lopulta nakit päätyivät ulos pusikkoon, josko joku lintu ne sieltä söisi pois...

10 kommenttia:

  1. Viisaammat tiesi kertoa, että hiiret kannattaa pilkkoa pienemmiksi, jotta kissa tottuisi niihin... enpä ole kokeillut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en varmaan olisi kyennyt pilkkomaan hiiriä... Ne oli niin raasun näköisiä jo muutenkin ja sitten jos vielä olisi sisukset turskahtanut ulos, niin mä olisin hajonnut siihen paikkaan. :D

      Poista
  2. Harmi, ettei maistunut. Meillä tosiaan pilkkominen muun ruuan sekaan sai Pöpön uskomaan, että pinkki on ruokaa. Vieläkään ei hiiret ole mitään herkkua muuten kuin leikkimielessä, mutta kananpojat on namnam :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä meidän pitää kokeila kananpoikia seuraavalla kerralla. :)

      Poista
  3. Meillä ei myöskään somput ymmärtäneet hiirien päälle yhtään. Perla sen sijaan pisti kunnon metsästäjävaihteen päälle ja heitteli hiirtä suurella innolla ympäriinsä ja murisi liian lähelle tuleville sompuille ennenkuin veteli hiirulaisen hyvällä ruokahalulla poskeensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä metsästysintoa täälläkin odoteltiin, mutta turhaan. Mä en sitten lopulta raaskinut heittää niitä roskikseen, kun raukat oli ostettu syömistä varten. Ajattelin, että niiden kohtalona on tulla syödyksi, joten pusikko oven ulkopuolella oli hyvä vaihtoehto. :D

      Poista
  4. Pena on ihan hulluna pinkkeihin, tulee juosten ja kuola valuen kuullessaan pussin rapinan kun kaivelen niitä tuolta pakkasesta!

    VastaaPoista
  5. Eihän tuolle katseelle voi sanoa ei! ♥ Harmi kun pinkit ei maistuneet, jotkut kaipaavat viiltoa hiiruun, että tajuavat sen olevan ruokaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joskus uskaltaudutaan pinkkejä ostamaan, niin täytyy pitää tuo viilto mielessä. Tai sitten paloitella koko olento, kuten Kissakolmio vinkkasi.

      Poista